Domain
Vuonna 2009 tuli kuluneeksi kymmenen vuotta siitä, kun aloin väkertää kotisivuja ensimmäisen kerran. Tämä tapahtui
legendaarisella Geocitiesin ilmaispalvelun PageBuilderilla. HTML-koodaukseen ja alkeellisen kuvanmuokkaukseen siirryin
vuonna 2001, kun aloin ottaa kotisivubisneksen vakavissani. Vuoden 2004 keväällä ostaessani ensimmäisen domainini
olin jo varma, että tulisin vielä joskus työskentelemään websuunnittelun parissa. Maitokahvi.net-nimistä
sivuimperiumia pyöritin vuoteen 2007 saakka, kunnes hankin juuri ennen muuttoani ulkomaille vanhan domainini tilalle
nykyisen pärepesäni cafepourlesidiots.org-osoitteen. Nyt domain on minulla viidettä vuotta ja olen ehtinyt muuttaa
Tanskasta takaisin Suomeen. Ja ymmärrän, etten tule koskaan ansaitsemaan elantoani koodaamisella.
cafepourlesidiots.org?
Moni kauhistelee domainin nimeä. Minä tiedän, se on kamala. Mahdollisuus oli joko cafe-pour-les-idiots.org
tai cafepourlesidiots.org. Väliviivat helpottamaan idiootteja, ihmiset tulisivat hulluksi ilman niitä. Mutta väliviivojen kanssa nimestä
katoaisi rytmi. Ilman viivoja siitä tulee mieleeni rakkaan suosikkisolistini Sanseverinon
se rytmi ja musiikki, jota se kantaa mukanaan. Jos joku on kuunnellut esimerkiksi Sanseverinoa,
tietää mitä tarkoitan. Tämän vuoksi, senkin uhalla että tiedän kävijöiden vihaavan sitä, otin nimen ilman väliviivoja.
palautetta?
Sivujani saa ja toivonkin, että kommentoidaan. Rakentavaa palautetta saa antaa, kunhan viestin sisältö pysyy asiallisena.
Minua voi lähestyä sähköpostilla osoitteeseen marissa.mehr (at) cafepourlesidiots.org
versiot

Versio nro. 9: la femme nouvelle
Uusi nainen -versio syntyi spontaanisti juhannuslomalla, kun kokeilin pitkästä aikaa Photoshopia. Halusin pitkästä aikaa jotain simppeliä ja tyylikästä. Kokeilin
myös mustan ja valkoinen puhdasta yksinkertaisuutta ja huomasin taas kerran, kuinka hyvin se toimii kerta toisensa jälkeen, vaikka olen aina
aluksi yhtä skeptinen sen suhteen. Tälläkin kerta innoitus lähti omasta elämästäni ja kirjoitusprojekteistani, tällä kertaa starttina oli edistysaskel käsikirjoituksen
kanssa.

Versio nro. 8: Juliette Roche
Kahdeksan on aina ollut lempinumeroni, en tiedä miksi. Pidin siitä jo kakarana. Pidän väreistä ja siitä, ettei kuvista voi taaskaan saada
juuri mitään selvää. Pidän sekasorrosta sen verran, mitä kontrollifriikkeyteni antaa periksi. Tämä ulkoasu on omistettu, innoitettu ja
saatu sivuille asti seminaarityöni ansiosta. Siitä siis tuo nimi; Juliette Roche.
-
Pjotr Tsaikovski ‒ Jevgeni Onegin, Giuseppe Verdi ‒ La forza del destino, Giacomo Puccini ‒ La bohème.

Versio nro. 7: Mlle Nepersonne
Ulkoasu syntyi pienten erikoisten kokeilujen ja yksinkertaisesti ajan tappamisen seurauksena.
Grafiikassa olen hyväksikäyttänyt yhteisiä Tukholman reissun kuviamme. Kahvilakuvia, mitäpä muuta.
Kuoren lisäksi sain uusittua hieman sisältöä, joka olikin jo ehtinyt homehtua sivuilla tarpeeksi. Siitä
sivujen vihreä sävy.
-
Mireille Mathieu ‒ Un monde avec toi

Versio nro. 6: aV Ec APo l l iNAIre
Tämä on kieltämättä sairain ja karmein ulkoasu, mitä olen internet-urani aikana tehnyt. Se sisältää sairasta huumoriani, mielenkiinnonkohteitani, (ei tuo kala) ja kertoo minusta jotain todella syvällistä, (ei edelleenkään liity tuohon kalaan). Päässäni napsahti sen verran, että päätin uhmata kaikkia estetiikan lakeja ja kävijäystävällisyys-mantroja. Ulkoasu on taas kerran askeleen enemmän kohti sitä, mitä minä olen, eikä se todellakaan tarkoita sitä, että olisin ihmisenä sisäisesti jotenkin kaunis. Kaukana siitä.
- Omien aivojeni kosmista huminaa.

Versio nro 5: grains de folie
Vanha lahna piti saada tieltä, uutta väsätessä meni tuntikaisia ja monia versioita aina raakileesta huippubarokkiseen tyyliin
tuli heitettyä yksi sun toinenkin roskakorin pohjalle. Lopulta minimalistinen ote voitti, kuten usein taiteen historiassa muutamaa
pahaa notkahdusta lukuunottamatta. Värimaailma on hellä, ei kovin synkkä ja minulle mieluinen. Nyt saa edellisessä ulkoasussa häädetty
synkkyys tulla kaksin verroin, sillä eikö se kaljakori kilise aina marraskuussa ja yli taivaan, päivät niin kuin varisparvi raahautuu?
- Charles Aznavour - Tout s'en va,
Maria Callas ‒ Tu che le vanità,
Rufus Wainwright ‒ April fools,
Miljoonasade ‒ Marraskuu

Versio nro 4: Yhden roskasangon tarina.
Inhimillisenä ihmisenä kyllästyin aika ripsakkaan oman pärstäni tuijotteluun. Aloin väkertää uutta ulkoasua ihan vain
estääkseni mieltäni hukkumasta taivaanrannassa enteileviin synkkiin ajatuksiin. Värimaailmasta tuli vaisu ja tylsä,
kokonaisuudesta pitkälti mitäänsanomaton. Ikuisena optimistina kuitenkin voin todeta, että on tämä parempi kuin valmisulkoasut,
(periaatteellisista syistä) sekä muhevampi kuin kotisivukoneella tehdyt.
- Goran Bregovié ‒ Gas gas,
Goran Bregovié ‒ Napile se ulice,
Frank Sinatra ‒ The Very Best of,
10 CD's of World's Best Jazz

Versio nro 3: Seduction
Kyllästyin melko ripeästi edelliseen ulkoasuun, vaikka pidin sen värimaailmasta paljon. Kokeilin kerrankin tehdä synkimmän
mahdollisen ulkoasun, joten valitsin kuvien malliksi itseni ja sekoitin valkoista ja sinistä, jossa on ripaus kultaa. En
halunnut mitään angst-synkkää, halusin vain tehdä jotain tyylikästä ja hillittyä. Soittolistassa soi nämä kappaleet ulkoasun
kanssa painitessa:
-
Keith Jarret ‒ Piano concert in Wien,
100 Best Classics ‒ cd 1 Uplifting classics,
Maria Callas, Giuseppe di Stefano ‒ Il Trovatore

Versio nro 2: Shjut !
Tarvitsin uutta eloa ja riemukkaita värejä kotisivuilleni. Ulkoasussa käytetyt kuvat nappasin itse ja käyttämäni
brushien ja texturien lähteen olen linkittänyt resources kohtaan. Alla on kappalelista, joka soi enemmän ja vähemmän
ulkoasua suunnitellessa, tehdessä sekä koodatessa.
-
Les Rita Mitsouko ‒ Andy,
Les Rita Mitsouko ‒ Marcia Baïla,
Les Rita Mitsouko ‒ Les amants,
Les Rita Mitsouko ‒ Les histoires D'A

Versio nro 1: PADAM PADAM PADAM !
Ehkä kaikkein eniten halusin luoda omaperäisen ulkoasun. Käytin epäilyttäviä kuvia, luotaantyöntäviä brusheja sekä
tunkkaisia värejä. Kuvista kiitos Freefoto sekä Shutterstock.
Ensimmäinen versio syntyi muun muassa seuraavien biisien soidessa:
-
Pink Martini ‒ Je ne veux pas travailler,
Sanseverino ‒ Le tango des gens,
Edith Piaf ‒ Padam, padam,
Sanseverino ‒ Film du guerre
Linkkejä
|